Kausi 2013-2014 oli yksi On7:n seurahistorian värikkäimmistä ja päättyi myös upeasti kaikkien tavoitteiden täyttymiseen. Virallinen ja kirjattu tavoite ennen kautta oli sijat 1-3 SSBL 5.divisioonassa ja sijat 1-4 AC-talviliigassa.

Uskallettiin nostaa tavoitteita, vaikka edeltävä kausi 2012-2013 oli meille hieman vaikea tuloksellisesti, eikä kesäliiga 2013 näyttänyt tuovan isoa muutosta tilanteeseen. Pari avainpelaajaa kärsivät vammoista ja tolppien välissä uusi maalivahti oli vasta sisäänajovaiheessa. Testattiin kesän ajan aivan uutta puolustusjärjestelmää ja hyvistä alkutahdeista huolimatta keskittyminen siihen johti monien muiden asioiden unohtamiseen. Peli haki vielä muotoaan.

Sama meininki jatkui Czech Openissa, jonne toki lähdettiinkin lähinnä hakemaan yhteisiä muistoja. Reissuun lähtenyt joukkue oli kuitenkin aika kaukana siitä, millaisella porukalla haluttaisiin kausi aloittaa. Pari pelaajaa pelasivat todella vaikeiden vammojen kanssa ja meidän pelinopeus ei vaan riittänyt niihin karkeloihin. Tuloksena neljä tappiota ja iso läjä hienoja muistoja. Reissun dokumentin voi katsoa täältä.

Kuvassa: Czech Open 2013 -joukkue

Syksy toi lisää huonoja uutisia, kun Arttu Suontausta muutti takaisin kotiseudulleen. Tämä yhdessä loukkaantumisten ja Alexander Hörhammerin tiedossa olleen opiskelijavaihdon kanssa johtivat tilanteeseen, jossa meidän oli lähdettävä hakemaan uusia pelaajia joukkueeseen.

Tässä kohtaa tehtiin strateginen päätös tuoda jengiin vähän lisää urheilullisuutta meille tutun ”hyvä fiilis” –pohjan päälle. Hakuprosessin perusteella saatiin Kimmo Mononen mukaan porukkaan ja oikeastaan tämän jälkeen joukkueen käyrä kääntyi taas nousuun.

Syyskausi alkoi vitosdivarissa kolmella tasapelillä. Ei saatu täysin pisteitä, mutta ei myöskään suostuttu enää häviämään. Edellä mainittu Kimmo Mononen tasoitti yhden pelin muutama sekunti ennen päätösvihellystä ja peleistä jäi sellainen fiilis, että meillä oli kaikissa sauma ottaa täydet pisteet. Maalilla keväällä joukkueeseen liittyneen Heikki Lähteenmäen ja puolustuksen yhteispeli alkoi toimia ja meidän päähän ei enää mennyt yli viittä maalia. Tämä linja muuten piti kauden loppuun asti.

Tasapelit muuttuivat loka-marraskuussa voitoiksi ja On7 kipusi lopulta sarjan piikkipaikalle, kunnes oli luvassa kauden etukäteen kovin viikonloppu: vastassa ennakkosuosikki Jokerit II ja sarjakakkonen Blackbirds X. Kaksi ison seuran joukkuetta, joiden molempien pelissä oli ollut havaittavissa potentiaalia. Meille osui vielä tähän väliin sairastelusuma ja parit pelaajien työmatkat, joten lähdettiin viikonloppuun kahdella ketjulla.

Peli Jokereita vastaan oli lähtöasetelmia ja Jokereiden hallitsemista pelitapahtumista huolimatta hieno osoitus meidän porukan tiiveydestä. Taisteltiin pelistä siipirikkoisena 1 piste ja itseasiassa johdettiin peliä vielä pari minsaa ennen pelin loppua. Lopulta tässä ottelussa sössitty 1 piste johti myöhemmin tässä raportissa käsiteltävään lohkon kakkossijaan ja nousukarsintaan. Kyseessä oli kauden ainoa tasapeli, johon voitiin olla tyytyväisiä. Tämän taistelupisteen jälkeen energia ei enää kahdella ketjulla riittäneet Blackbirdsien haastamiseen ja tiputtiin yhden maalin häviön myötä taas pois sarjan piikkipaikalta.

Oli kuitenkin havaittavissa, että tuo taistelu nosti odotukset kauden lopputulosta ajatellen pari steppiä korkeammiksi. Nähtiin, että pystytään omilla konsepteilla haastamaan kärkijoukkueet. Nähtiin, että meillä oli ainoana joukkueena lohkossa todelliset mahdollisuudet haastaa Jokerit myös fyysisessä pelissä. Tuon viikonlopun jälkeen menetettiin sarjassa ainoastaan 3 pistettä, joista 2 meni lopulta sarjan finaalissa Jokereille.

Kuvassa: Marko Laitinen vetää ja Kimmo Mononen on maskissa.

Resepti parempaan tulokseen oli simppeli: jatkettiin tiivistä puolustamista ja saatiin itse pari maalia enemmän per peli tehtyä. Iso apu tässä projektissa oli pitkän pelaajahakuprosessin kautta meille lopulta löydetty Marko Laitinen. Treeneissä oli ennen Markoa käynyt useampi kaveri ja pari oltiin jo todella lähellä kiinnittää joukkueeseen. Näin jälkikäteen on helppoa sanoa, että onneksi ei kiinnitetty, koska Marko oli lopulta juuri sitä mitä meillä haettiin. Tasavarmasti pisteisiin kykenevä pelaaja, joka sopeutui myös porukkaa hyvin nopeasti. Siirto vanhasta joukkueesta järjestyi tammikuussa (kiitokset SB Pommac) ja Marko teki kevään aikana meidän paidassa 14 maalia ja nousi kaikissa pistepörsseissä top-vitoseen.

Toinen tärkeä pointti tälläkin kaudella oli ”oman pelaajatuotannon” jatkuminen. Tällä tasolla on varsin harvinaista, että voi omasta treeniporukasta nostaa pelaajia pelaavaan kokoonpanoon. Meillä se on ollut osana ohjelmaa aina. Janne Arino nostettiin vuodenvaihteessa rosteriin ja tulosta myös tuli: 9 maalia keväällä.

Kevät sujui varsin voittoisissa merkeissä, kunnes tuli eteen kauden tärkein peli eli SSBL-lohkon viimeinen ottelu Jokereiden kakkosjengiä vastaan. Meillä pisteen johto eli tasapeli riittäisi suoraan nousuun. Pelattiin hyvä ja meidän näköinen ottelu, vaikka hävittiinkin se lopulta yhdellä maalilla 2-3. Voidaankin siis sanoa, että suora nousu neloseen jäi yhden maalin päähän.

Ottelun tappiosta huolimatta oltiin erittäin tyytyväisiä nousukarsintapaikkaan ja juhlittiin jo sitä varsin railakkaasti. Nälkä ei kuitenkaan ollut loppunut. Haluttiin voittaa karsintapeli. Tehtiin paljon hommia ja se palkittiin huikean näytöksen jälkeen voitolla rangaistuslaukauskilpailussa. Myös Arena Centerin liigassa päästiin mitaleille, kun pronssi varmistui toukokuussa komealla 6-2 voitolla.

Kuvassa: Juuri nousukarsintaottelun voittanut On7-joukkue

Kausi oli kokonaisuudessaan hieno kasvukokemus ja taas mentiin monella osa-alueella pari steppiä eteenpäin. Meille se on joukkueen nuoresta iästä johtuen vuosittain mahdollista ja myös osa sitä strategiaa, jonka joukkuetta perustettaessa päätimme: haluamme kehittyä, mutta säilyttää joukkueessa hyvän hengen.

Samalla tavalla aiomme suhtautua tulevaan todella haastavaan kauteen. Siirrymme molemmissa sarjoissa sarjaporrasta ylemmäs, joten tämän kauden tapaista voittoparaatia ei välttämättä ole odotettavissa – sen sijaan paljon uuden oppimista ja kehittymistä kylläkin. Valmistelut ovat jo hyvässä vauhdissa ja tässä kohtaa joukkueemme näyttää seuraavanlaiselta:

Maalivahdit

• Eero Hakama
• Hannu Nyqvist

Puolustajat

• Niko Ailamo (A)
• Jouko Haapakoski
• Ville Hautala (C)
• Roni Lampinen
• Pasi Paju
• Joni Päive (try-out)

Hyökkääjät

• Mikko Vasarainen
• Juha Anjala
• Marko Laitinen
• Tuukka Glader
• Mikael Laakso
• Kari Pirkkalainen (A)
• Lauri Leino
• Kimmo Mononen
• Jason Ikävalko
• Janne Arino
• Riku Luostarinen
• Tatu Eskelinen (try-out)
• Antti Lappalainen (try-out)

Viime vuodesta joukkueesta poistuu siis kaksi pelaajaa, kun maalivahti Heikki Lähteenmäki keskittyy perhe-elämään ja alusta asti On7:ssa mukana ollut Alexander Hörhammer jatkaa peliuraansa muualla. Kiitokset molemmille loistavasta työstä joukkueen eteen ja onnea tuleviin haasteisiin! Sisäänpäin on tyrkyllä kolme motivoitunutta pelaajaa, joten olemme laajalla rosterilla valmiina syksyn haasteisiin.

Tässä vielä saunaillassa jaetut 2013-2014 talvikauden palkinnot

Teerenpeli Malt Memorial Trophy (tulokas)
– Janne Arino

Glenfiddich Memorial Trophy (tehopelaaja)
– Kari Pirkkalainen

Maker’s Mark Award (pelaajayhdistys ON7PA:n palkinto)
– Niko Ailamo

Irish Coffee Award (yhdistelmä)
– MKT-ketju

Jack Daniel’s Memorial Trophy (MVP)
– Heikki Lähteenmäki

Joukkueen äänestämä kapteenisto kaudella 2014-2015:

C: Ville Hautala
A: Niko Ailamo
A: Kari Pirkkalainen

Raportoi,

Niko Ailamo, joukkuejohtaja